Judo on japanilaislähtöinen kampailulaji, joka kehitettiin 1880-luvulla. Judon otteisiin kuuluvat kuristukset, heitot, käsilukot ja sidonnat. Nykyään judoa harrastetaan laajasti ympäri maailman. Olympialaisissa judo oli mukana ensimmäisen kerran vuonna 1964. Seuraavat olympialaiset 1968 eivät sisältäneet judoa, mutta vuodesta 1972 judo on ollut olympialaji jokaisissa järjestetyissä olympialaisista. Aluksi olympialaisissa kisasivat miehet. Naiset saivat oman sarjansa vuonna 1992.

Niin judossa kuin muissakin kamppailulajeissa, vyön väri kertoo harrastajan taitotasosta. Mitä tummempi vyö, sitä taitavampi judoka. Musta vyö kertoo mestarista.

Judo Suomeen 1950-luvulla

Vaikka judo kehitettiin Japanissa jo 1880-luvulla, oli siitä vielä pitkä matka siihen, että laji levisi Suomeen. Judoa pyrittiin levittämään alusta pitäen ulkomaille siten, että taitavat japanilaiset judokat matkustivat ympäri maailman haastamaan painijoita ja muita kamppailulajien harrastajia otteluihin. Judokat voittivat ottelut poikkeuksetta. Lajin leviämistä lisäsi Japanissa jo 1886 vuonna se, että laji otettiin viralliseksi osaksi poliisikoulutusta.

Suomeen laji kulkeutui Japanin lähetystössä työskentelevän sihteerin Shigemi Tagamin mukana 1950-luvulla. Suomen judoliitto perustettiin sitten hieman myöhemmin eli vuonna 1958. Laji on levinnyt ympäri Suomen. Alueellisia seuroja on tällä hetkellä noin 120 ja lajin aktiivisia harrastajia lasketaan olevan peräti 12 500 henkeä. Judo on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista kamppailulajeista Suomessa.

Judoseurat Suomessa

Suomen judoliitto perustettiin 1958, vain muutamia vuosia lajin saavuttua Suomeen. Laji on sittemmin levinnyt ympäri maan ja alueseuroja on tätä nykyä jo noin 120 kappaletta. Seuroissa harrastetaan judoa eri tasoilla. Pienille lapsille järjestetään muksujudoa. Osa harrastajista on mukana kuntoilemassa, kuntojudossa siis. Moni harrastaja tavoittelee kuitenkin tietään otteluihin kilpailemaan. Otteluissa mitataan judokan osaaminen: taidon, mielen hallinnan ja tekniikan yhdistyessä on mahdollista voittaa ottelu. Myös korkea-arvoisemmat vyöt voitetaan ottelemalla.

Kaikki kilpailuihin osallistuvat judokat eivät tavoittele paikkaa olympialaisissa, vaan ovat mukana vain testaamassa omaa osaamistaan. Judon periaatteiden mukaisesti voittaminen ei ole ottelun päätarkoitus. Judokilpailuissa kilpailijat jaetaan naisten, miesten ja junioreiden sarjaan. Kukin sarja jaetaan vielä painoluokittain ja juniorit kilpailevat vielä omissa ikäsarjoissaan.

Parhaiden judokoiden listaus

Suomessa on maamme pienestä koosta huolimatta mukava määrä kansainvälistäkin mainetta niittäneitä judokoja. Suomalaiset judokat ovat osallistuneet olympialaisiinkin joka kerta vuodesta 1972 lähtien. Suomessa judokilpailut ovat kansallisella tasollakin aktiivisia ja kansainväliseen menestykseen tähtääviä judokia löytyy harrastajien joukosta mukava määrä vuosittain.

Vuonna 2008 Suomen judoliitto täytti 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkistettiin Suomen menestyneistä judokista koottu lista. Aluksi kooste oli nimeltään ”Kunniajodo”, mutta vuodesta 2015 se on tunnettu paremmin nimellä Hall of Fame. Termi on tuttu erityisesti jääkiekosta ja listatuksi tuleminen on luonnollisesti suuri kunnia judon harrastajille. Hall of Fame -kunnianosoituksen voi saada merkittävästä elämäntyöstä judon parissa. Monesti kyseiset henkilöt ovat menestyneet myös kilpailuissa.

Seuraavassa lyhyt kooste tällä hetkellä Hall of Fame listalla olevista judokista:

• Ensimmäinen jäsen kunnialistalla oli Reino Fagerlund. Fagerlundin vuosiin judon parissa on mahtunut SM-mitaleja, osallistumista useampiinkin Olympialaisiin, valmentajan tehtäviä sekä jopa päävalmentajan pesti. Fagerlund on tunnettu teesistään ”halvalla huipulle”. Hän puntaroi tarkkaan harjoitteluun käytetyn rahan ja ajan todellista kustannustehokkuutta eli rahan/ajan kulutusta suhteessa saavutettavaan menestykseen/hyötyyn.
• Kaj Lindberg harrasti ensin judoa itse, toimi myöhemmin alueseurojen valmentajana ja eteni sitten Suomen judoliiton varapuheenjohtajaksi. Lindberg piti yllä kansainvälisiä suhteita. Mies on toiminut myös tuomarina kansainväliselläkin tasolla.
• Jorma Kivinen on kolminkertainen SM-voittaja. Ensimmäinen suomalainen judoki, joka menestyi kansainvälisissä otteluissa, tosin ilman suurempia mitaleja. Pohjoismaiden korkeimman vyö-arvon omistava herra on toiminut judon päävalmentajan 16 vuotta. Kivinen on opiskellut judoa myös Japanissa, jossa hän rahoitti opiskelujaan näyttelemällä japanilaisissa elokuvissa.
• Simo Akrenius oli ensimmäinen suomalainen judoka Olympialaisissa vuonna 1968. Taskuissaan Simolla on kolme SM-mitalia ja lukuisia Pohjoismaiden mestaruuksia.
• Juha Salonen oli ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainut MM-mitalin voittanut suomalainen judoka. Voittaessaan MM-mitalin vuonna 1989 hän oli vain 19-vuotias.
• Seppo Myllylä on syntynyt vuonna 1958. Hän hallitsi suomalaista judoa vuosina 1976-84. Hän voitti myös ensimmäisenä suomalaisena Euroopan Mestaruuden judossa ja on toiminut lajin päävalmentajan ja kirjoittanut opaskirjoja judosta.
• Jaana Ronkainen oli ensimmäinen menestynein naisjudoka Suomessa. Hän nousi lajin huipulle EM-tasolla vain 16-vuotiaana. Ronkainen on toiminut alueseuran valmentajana ja judoliiton asiantuntijana.
• Jorma Korhonen on lähimmäksi Olympia-mitalia päässyt suomalainen judoka. Kansainvälinen ura alkoi EM-kullalla vuonna 1989. Myöhemmin mitaleita tuli myös lisää, mutta Korhonen myös loukkaantui uransa loppupuolella. Käsi vaivaa, mutta tatamilla mies kertoo käyvänsä edelleen päivittäin.
• Kyösti Korpiola on pisimpään judon parissa toiminut henkilö Suomessa, aito ”viiskytlukulainen”. Mies on valmentanut, opettanut ja toiminut järjestötehtävissä. Valmentajana korostaa kokonaisuutta, ei pelkän voiton tavoittelua.
• Juha Vainio on seitsenkertainen Suomen mestari. Mies on voittanut myös junioritasolla EM-pronssin ja toiminut valmentajana seuratasolla jo vuodesta 2004 Jani Kallungin henkilökohtaisena valmentajana.

Hall of Fame -listauksen lisäksi Suomessa on lukuisia muitakin menestyneitä judokoja. Lajin suosio on pysynyt tasaisena jo pitkään, joten tulevaisuudessa voidaan odottaa myös lisää menestyneitä urheilijoita lajin parissa.