Kuten tunnettua, judon harrastajan eli judokan taidon tason voi nähdä hänen käyttämänsä vyön väristä. Samantapainen vyöjärjestelmä on käytössä myös eräissä muissakin kamppailulajeissa. Ennen varsinaisten vyön värien läpikäyntiä on syytä luoda katsaus judokan pukeutumiseen yleensäkin. Judon harrastajien puvut ovat useimmiten valkoisia tai sinisiä, ja judossa käytettävää pukua kutsutaan nimellä judogi.

Obi eli judopuku

Tämä pukutyyppi luotiin alun perin Kodokanissa, ja sen mallia alettiin myöhemmin käyttää myös useassa muussa kamppailulajissa. Judogi koostuu puuvillasta valmistetusta takista ja housusta. Judopuvulle on tärkeää, että se kestää erilaisia heittoja, äkkinäisiä liikkeitä ja erityisesti kiskomista, joten kangas on paljon tavallista puuvillaa vahvempaa ja jäykempää. Se on myös vahvempaa kangasta, kuin mitä karategi, eli karatessa käytetty puku on.

Judopuvun takki pidetään kiinni karatevyö avulla. Vyötä kutsutaan myös nimellä obi. Kilpailutilanteessa ottelijat pukeutuvat yleensä niin, että toisella on valkoinen ja toisella sininen puku. Tällä tavalla tuomareiden ja katselijoiden on helpompi erottaa kilpailijat toisistaan. 1960- ja 1970-luvuilla, mustavalkotelevisioiden aikaan, oli myös tärkeää, että ottelijat erottuvat TV-kuvasta kotikatsomoihin.

Vyöasteikko

 

Judo-ottelijan tason näkee hänen vyönsä väristä. Oppilailla ja opettajilla on molemmilla omat arvoasteensa, oppilaiden asteita kutsutaan nimellä kyū ja opettajien asteita dan.

Oppilaiden vyön arvot alimmasta ylimpään ovat:

• valkoinen (kyū)
• keltainen (kyū)
• oranssi (kyū)
• vihreä (kyū)
• sininen (kyū)
• ruskea (kyū)

Ja opettajien:

• punainen (dan)
• puna-valkoinen (dan)
• musta (dan)

Edellä mainittu väriasteikko on japanilainen. Vöiden värissä on kuitenkin jonkin verran maakohtaisia eroja.

Valkoinen vyö

Judossa valkoinen on aloittelijan väri. Valkoiseen vyöhön voi kuitenkin saada lisänauhoja, jotka kertovat alokkaan etenemisestä. Alle 16-vuotiaat voivat myös pitää yhtä nauhaa vyössään. Kun aloitteleva judoka etenee taidoissaan, hän voi välikokeiden kautta ansaita lisänauhoja. Nämä punaiset nauhat sijoitetaan molempiin päihin vyötä, noin 5 senttimetrin päähän vyön päästä. Kun alokas on saanut kolme nauhaa, hänellä on oikeus osallistua niin sanottuun vyökokeeseen, ja samalla hänelle tarjoutuu ensimmäinen mahdollisuus korottaa vyönsä tasoa. Mikäli hän läpäisee kokeen, hän saavuttaa seuraavan vyötason. Nauhojen kerääminen ei koske kuitenkaan yli 16-vuotiaita harrastajia, ja heille saa harjoitusotteluissa jo tehdä käsilukkoja ja eräitä kuristusotteita.

 

Kyu- ja Dan-värit

Kun raadin valvoma tasokoe on läpäisty, judoka siis korottaa vyöarvoaan, eli tekee niin sanotun graduoinnin. Valkoisen vyön kohdalla tämä merkitsee siirtymistä keltaiseen vyöhön. Samalla periaatteella judoka jatkaa vyönsä arvon korottamista myös keltaisen vyön jälkeen. Vyön tasokokeiden välillä on kuitenkin vähimmäisajat. Käytännössä kokelas pääsee vain harvoin testaamaan taitojaan minimiajan päätyttyä, vaan tasokokeisiin pääseminen vaatii usein hieman pidemmän ajan. Oppilastason korkein väriarvo on ruskea, ja musta vyö on puolestaan ensimmäinen dan-arvon vyö, eli sitä käyttävät opettajat. Mustan vyön jälkeen opettajat voivat saada vielä kolme erilaista puna-valkoista vyötä ja lopulta vielä kaksi eri punaista vyötä. Korkein vyön arvo, jonka opettaja voi saada, on punainen.

On myös muistettava, ettei vyön väri ole kiveen hakattu mittapuu. Väri on osoitus taidoista, muttei ennusta etukäteen kumpi vastustajista on ottelun voittaja. Esimerkiksi sinisen vyön omaava luonnonlahjakkuus saattaa taltuttaa jopa mustavöisen vastustajan. Musta vyö edustaa toki kokemusta, mutta ei tee kantajastaan täysin erehtymätöntä.

Judon peruskurssi

Judoa voi opiskella Suomessa monissa paikoissa. Kurssien alkuvaiheessa opetellaan yleensä oikeaa kaatumistekniikkaa – ukemia – ja sen jälkeen voidaan siirtyä harjoittelemaan pystyasennossa tehtäviä heittoja, eli tachiwazaa. Myös tasapainoharjoituksen ovat tärkeä osa valkoisen vyön judoharrastajille. Judon peruskurssin loppuhuipentuma on lopulta keltaisen vyön koe. Tähän kokeeseen tulee valmistautua huolellisesti, ja siinä mitataan kaikki opitut asiat. Alle 16-vuotiailla junioreilla järjestetään myös välikokeita, joissa he voivat saada nauhoja eli “natsoja”.

Lisää judon harrastamisesta Suomessa voit lukea aiheeseen perehtyvästä artikkelistamme.

Yleisvaatimuksia vyöasteissa

Kuten mainittua, judon arvoasteikkoja on kaksi: oppilaille ja opettajille Oppilaiden kyu-asteissa painotetaan lähinnä aktiivista harjoittelua ja tekniikoiden opettelua. Kilpailuun valmis judoka alkaa olla siinä vaiheessa, kun hänellä on vihreä vyö. Sellaiset harrastajat, jotka ovat aloittaneet judon hieman vanhempana, eivätkä enää halua kilpailla ovat usein suuntautuneet muun muassa opetustoimintaan ja he toimivat myös seuratoiminnan johdossa. Tätä heiltä periaatteessa usein odotetaankin, sillä itse asiassa kaikilla judokoilla on velvollisuus auttaa omaa judoyhteisöänsä erilaisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisessä.

Judon peruskoulutuksen onnistunut läpäiseminen tarkoittaa siis keltaisen vyön saamista takin ympärille. Oranssin vyön saavuttaminen kuuluu myös vielä judon niin sanottuun tutustumisvaiheeseen, ja yleensä oranssi vyö saadaan 1 – 2 vuoden kuluessa harrastuksen aloittamisesta.. Vihreän vyön judoka voi puolestaan jo osallistua kilpailuihin. Vihreän vyön saamiseksi edellytetään jatkokurssin (joskus useammankin) onnistunutta suorittamista. Kun judokalla on oranssi vyö, hän voi kuitenkin halutessaan suorittaa nopeastikin vihreän vyön osallistumalla esimerkiksi judoleireille. Vihreän vyön saamisen jälkeen judoka on saavuttanut kilpailutason, ja hän voi edetä vyöasteikolla aina ruskeaan vyöhön asti harjoittamalla kilpauraansa ja osallistumalla tasokokeisiin. Sen jälkeen judokalla on mahdollisuus ryhtyä daniksi.