Judo on mukava harrastus, joka toimii hyvin ilman kilpailemistakin. Moni lajin harrastaja haluaa kuitenkin osallistua kisoihin, sillä se antaa hyvän kuvan omasta osaamisesta ja oman tekniikan toimivuudesta ja tietenkin omasta tasosta muihin harrastajiin verrattuna. Lajin perustaja Jigorō Kanō oli sitä mieltä, että kilpailujen voittaminen tai edes niihin osallistuminen ei kuitenkaan ollut itsessään tärkeää, mutta hyvä mittapuu teknisen taidon tasolle sekä mielen hallinnalle. Kisoissa käyminen voi olla antoisaa, mutta voi myös koitua kalliiksi menoeräksi joko harrastajalle itselleen tai harrastajan vanhemmille.

Kilpailujen periaate

Lajin perustajan mukaan kilpailuissa tärkeintä oli mitata omaa teknistä taitoa ja mielen hallintakykyä. Fyysisesti kilpailuissa pyrkimyksenä on saada heitettyä vastapuolen kisaaja selälleen tatamille, eli pehmustetulle matolle, jonka päällä kisaajat ottavat yhteen. Tatamilla on kerrallaan kaksi kisaajaa, jotka kisaavat toisiaan vastaan. Jos kyseessä on täydellisesti onnistunut heitto, kisa päättyy saman tien ipponiin. Ottelu voi päättyä myös tilanteeseen, jossa toinen kisaaja saa toisen kisaajan hallintaansa matossa 20 sekunnin ajaksi kuristuksella, sidonnalla tai käsilukolla, jolloin vastustajan on pakko antautua. Jos hallinta on kestänyt lyhyemmän ajan, kuin 20 sekuntia, ja toinen kisaaja vapautuu, saa hallitsija pisteitä. Myös osittain onnistuneista heitoista saa pisteitä. Pisteitä käytetään kierroksen ratkaisemiseen siinä tilanteessa, kun kumpikaan ottelija ei saa ipponia.

Suomen Judoliitto säätelee kisoja

Judokisojen säätelijänä Suomessa on Suomen Judoliitto Ry. Jokaiselle vuodelle julkaistaan uudet kilpailumääräykset, joita virallisissa ja tunnustettavissa kisoissa on noudatettava. Kuka tahansa kisoja järjestävä tarvitsee myös liiton hyväksynnän ja asetettuja ehtoja ja määräyksiä on noudatettava. Kilpailuja ei saa järjestää samana päivänä, kuin arvo- tai valiokilpailuja, jotka myös luokitellaan virallisiksi kilpailuiksi.

Epävirallisia kisoja ei kannata järjestää eikä sellaisiin kannata osallistua, sillä kilpailijalle itselleen vain virallisiin kisoihin osallistumisesta on mahdollista saada ottelu- ja kilpailupisteitä. Pisteillä pääsee lähemmäs seuraavaa vyökorotusta, joten epävirallisissa kisoissa saaduista pisteistä ei ole hyötyä kenellekään. Harjoituskilpailuja kyllä voidaan järjestää, joilla treenataan oikeisiin kisoihin osallistumista. Monet aloittelevien kilpailut esimerkiksi eivät ole virallisia kilpailuja.

Kilpailuun osallistuakseen on ilmoitettava kilpailukutsussa ilmoitettuun päivämäärään mennessä omasta osallistumisesta. Kisoihin pääsee ilmoittautumaan joko sähköisesti internetissä tai kirjallisesti, riippuen kisoista. Ilmoittautuessa on ilmoitettava kilpailijan nimi ja syntymävuosi, oma vyöarvo, painoluokka ja seura sekä yhteystiedot. Ilmoittautumisen jälkeen kisaan on mentävä, ellei jokin painava este estä kisoihin osallistumista. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei yleensä oteta huomioon tai sitten harrastaja joutuu maksamaan jälki-ilmoittautumismaksun.

Olympialaisiin vai World Judo Championships -kisoihin?

Kisoissa pääsee kisaamaan eri luokissa oman profiilinsa mukaan. Tytöt, pojat, naiset, miehet ja seniorit kisaavat kaikki omissa sarjoissaan. Juniorit on jaoteltu sukupuolen lisäksi omaan ikäluokkaansa ja muissa luokissa kisaajat jaetaan painon mukaan.

Suomessa kilpailukulttuuri on judossa erittäin vilkasta ja suosittua, ja jokaisesta kilpailusta löytyy lähes jokaiselle luokalle vastustaja. Sadat lajin harrastajat osallistuvat kilpailuihin. Kisaamista ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa Suomeen, jos oma tavoite on korkeammalla. Tällöin voi lähteä kisaamaan ulkomaille. Judo on myös yksi olympialajeista, joten parhaimman harrastajat päätyvät ammattiharrastajina olympialaisiin saakka.

Kaikkein korkeimman tason judo-kisat ovat nimeltään World Judo Championships. Kisat järjestetään vuosittain, paitsi ei olympiavuosina, jolloin olympiakisat ovat kaikkein korkeimman tason kisat. World Judo Championships -kisoissa edustetaan omaa maata seuran sijaan. Järjestysmaa vaihtelee, ja seuraavat kisat järjestetään vuonna 2018 Bakussa, Azerbaidžanissa. Vuoden 2019 kisat järjestetään Tokiossa, Japanissa. Suomessa kisoja ei ole järjestetty koskaan. Suomalaiset ovat poimineet kisoista kotiin yhden ainoan pronssimitalin koko kisojen historiassa. Eniten mitaleja on Japanilla, yhteensä 337 kappaletta, joista 145 on kultamitaleja.

Iso menoerä

Mitä pidemmälle kisat vievät, sen kalliimmaksi tulee myös lajin harjoittaminen. Kisatessa täytyy maksaa kisamaksut ja luvat, mutta myös matkat, jotka koituvat kaikkein suurimmiksi kuluiksi. Moni A-tasolla harrastava saattaa pyrkiä pääsemään niin moniin ulkomaisiin kisoihin kuin mahdollista, ja moni seura pyrkii tekemään harjoitusmatkan Japaniin ainakin muutaman vuoden välein. Isoja kisoja voi olla mielekästä lähteä myös katsomaan kauaskin. Tällä tapaa voi oppia muilta katsomon suojista, jos ei itse vielä uskaltaudu itse kilpailemaan.

Kilpailevalle harrastajalle kulut voivat nousta jopa 6000 euroon vuodessa tai jopa korkeammalle, riippuen kilpailumaista. Olympiatasolla kisaavan on syytä etsiä itselleen sponsori, kuten olympiakisaajilla onkin tapana. Olympiatasolle ei kuitenkaan käy kuin harvan harrastajan tie, sillä sinne pääseminen vaatii äärimmäistä tekniikan, fysiikan ja henkisen puolen hallintaa, joka ei monelta lajin harrastajalta taivu.

Katakilpailuissa esitellään taitoa

Jos ei halua kisata toista harrastajaa vastaan mutta kilpailuluontoinen harrastaminen silti kiinnostaa, on judossa mahdollista osallistua myös katakilpailuihin. Näissä kilpailuissa esitellään muodollisia liikesarjoja, kuten lyöntejä ja erilaisia lukkoja, joita tuomarit sitten arvostelevat. Katakilpailuissa yleensä otetaan mukaan myös kisoissa liian vaarallisena kielletyt liikkeet, kuten potkut ja polvilukot, sillä taitoa esitellessä tilanne on huomattavasti rauhallisempi, kuin kilpailuympäristössä. Tavoitteena on kuitenkin aina olla satuttamatta ketään vakavasti.