Kuten opittu, judo on kehitetty 1880-luvun alussa Japanissa, josta yleistyi kotimaassaan jo samalla vuosikymmenellä varsin laajasti, koska laji otettiin vuonna 1886 poliisikoulutuksen viralliseksi osaksi. Alusta lähtien lajin kehittäjä Jigorō Kanō halusi, että laji saavuttaa myös kansainvälistä suosiota. Näin ollen hän ohjasi taitavia judo-harrastajia ulkomaiden areenoille. Judokat haastoivat esimerkiksi painijoita otteluihin ja voittivat lähes poikkeuksetta ottelut. Näin laji alkoi herättää kiinnostusta Japanin ulkopuolella ja vähitellen harrastajia tuli lisää. Lajin suosio kasvoi ensin Euroopassa ja levisi vähitellen muuallekin maailmaan.
Judo leviää Eurooppaan
Judo syntyi siis jo 1880-luvun alussa Japanissa. Heti 1900-luvun taitteessa lajin kehittäjä Jigorō Kanō ryhtyi ohjaamaan omia oppilaitaan kansainvälisiä otteluita kohti. Lajia lähdettiin ensin levittämään Eurooppaan. Judokat haastoivat eurooppalaisia painimestareita ja voittivat heidät otteluissa. Lajin kiinnostus heräsi kuitenkin vähitellen. Euroopan lajiliitto perutettiin vuonna 1949. Lajin pieniä harrastajakuntia oli ollut olemassa jo ennen tätä, mutta vasta 1950-luvulle tultaessa harrastajien määrät kasvoivat riittävän suuriksi isompien lajiliittojen perustamista varten.
EM-kisoja on järjestetty vuodesta 1951 lähtien. Naiset saivat omat EM-kisansa vuonna 1975. Suomalaiset ovat menestyneet EM-kisoissa kohtalaisen hyvin. Junioreiden EM-mitaleille päästiin ensimmäisen kerran 1977 ja aikuisten sarjassa ensimmäinen mitali tuli vuonna sekä miehillä että naisilla vuonna 1982.
Vaikka laji on kehitetty Japanissa, myös eurooppalaiset ovat vaikuttaneet lajin kehitykseen. Alun perin judossa on ollut vain yksi avoin luokka, johon kuka tahansa on voinut osallistua elopainostaan riippumatta. Hollantilainen judoka Anton Geesink kuitenkin osoitti vuoden 1961 MM-kilpailuissa, että koolla on todellakin väliä. Anton Geesink oli poikkeuksellisen kookas judoka. Hän oli 198cm pitkä ja painoi hurjat 140kg. Hän osoitti, että toisen judokan suuri koko tuo epäreilun kilpailuasetelman otteluun. Siitä lähtien kisoissa on ollut avoimen luokan lisäksi kolme painosarjaa. Tosin avointa sarjaa ei ole käytössä enää esimerkiksi Olympialaisissa ollenkaan, vaan siellä kaikki ottelevat omien painoluokkiensa mukaisissa sarjoissa. Lisäksi painoluokkia on nykyään seitsemän kappaletta.
Maailmanlaajuinen laajentuminen
Kansainvälinen judoliitto perustettiin 1951, hyvin pian Euroopan lajiliiton perustamisen jälkeen. Ensimmäisten maailman mestaruus kilpailujen järjestämiseen kuluin kuitenkin vielä muutama vuosi. Ensimmäinen MM-kilpailu järjestettiin itseoikeutetusti Tokiossa vuonna 1956. Naiset saivat odottaa vuoroaan peräti vuoteen 1980-asti, jolloin järjestettiin ensimmäisen kerran MM-kisojen yhteydessä oma luokkansa myös naisjudokoille.
Vaikka Eurooppa olikin edellä judon levinneisyyden suhteen, maailmanlaajuiset harrastajamäärät ovat huimia. Judo on maailman laajimmalle levinnyt kamppailulaji, jota harrastaa pelkästään Euroopassa yli 2 miljoonaa ihmistä. Olympialajeista judo on 5. suurin, jos mitataan Kansainväliseen lajiliittoon kuuluvien jäsenmaiden määrällä. Kansainväliseen judoliittoon kuuluu 200 jäsenmaata.
Kansainvälinen judoliitto
Kansainvälinen judoliitto on tärkeässä roolissa monin tavoin. Sen tehtävänä on järjestää eritasoisia kilpailuja. Tärkein tapahtuma on kerran vuodessa järjestettävät MM-kilpailut. Lisäksi ympäri vuoden järjestetään otteluita ja turnauksia ympäri maailman. Näiden otteluiden tarkoitus on antaa kansainvälisiä harjoitusmahdollisuuksia lajin huipuille sekä tuottaa samalla dataa kansainväliseen ranking-listaan. Kansainvälinen judoliitto siis ylläpitää muiden lajiliittojen tapaan ranking-listaa, joka kertoo judokien sijoituksen kauden aikana.
Huiput tulevat edelleen Japanista
Vaikka laji on lähtöisin Japanista, eivät aivan kaikki huippu-judokat ole kotoisin Japanista. Moni kuitenkin harjoittelee tai opiskelee jossain uransa vaiheessa Japanissa, autenttisissa olosuhteissa. Kaikista kirkkaimmat sijoitukset yleensä kuuluvat vuoden aikana japanilaisille, vaikka aina MM-otteluissa he eivät voita yhtä suvereenisti.
Vuonna 2018 ranking-listan 30-parhaan joukkoon mahtuu ensin 1. ja 2. sijalla japanilaiset judokat. Sen jälkeen kansallisuudet monipuolistuvat. On espanjalaisia, brasilialaisia, mongolialaisia, venäläisiä, ranskalaisia ja brittejä. Monia osallistujia on Aasian maista, kuten Georgia, Azerbaidžan, Uzbekistan, Kazakstan, jne. Silti, lajin huiput tulevat usein suoraan Japanista.
Kansainväliset säännöt
Yksi Kansainvälisen judoliiton tärkeimmistä tehtävistä on yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja niiden noudattamisen valvominen. Judon perusperiaatteet ovat pysyneet samoina jo kehityksen alkuvaiheista lähtien, mutta päivityksiä tapahtuu silti vähitellen. Tärkeimpiä muutoksia historian saatossa ovat olleet esimerkiksi painoluokkien tuominen kilpailuihin. Painoluokat takaavat tasaväkisen kamppailun sekä turvallisemman ottelun judokoille.
Jokaisen maan omat lajijärjestöt seuraavat Kansainvälisen judoliiton luomia sääntöjä ja niihin tehtyjä muutoksia. Jokainen maa on kuitenkin vapaa tekemään myös muutoksia omiin kansallisiin sääntöihinsä. Tällöin kansallinen lajiliitto omissa työryhmissään valmistelee muutokset ja hyväksyttää ne hallituksella. Muutoksista huolimatta kansainvälisissä kisoissa on oteltava Kansainvälisen judoliiton säännöillä. Tästä syystä kansallisen tason muutokset jäävät melko vähäisiksi sekaannusten välttämiseksi.
Judo on suosioltaan vertaansa vailla. Se on harrastajamäärillä mitattuna maailman suurin kamppailulaji. Euroopan judoliittoon kuuluu 50 maata ja yli 2miljoonaa eurooppalaista harrastaa judoa. Kansainväliseen judoliittoon kuuluu 200 maata ja harrastajamäärää on vaikea edes arvioida. Luku menee kuitenkin yli 10 miljoonan. Judon suosiota selittää sen yksinkertaisuus ja helppous. Se sopii kaikenikäisille ja -tasoisille kuntoilijoille kuntoilulajiksi, mutta samalla se tarjoaa mielenkiintoisia haasteita kunnianhimoisimmille harrastajille.
Judossa saavutuksia mitataan mitalien lisäksi vöillä. Mitä tummemman vyön pystyt saavuttamaan, sitä taitavampi judoka olet. Vyöt on jaettu oppilaille 6. luokkaan ja opettajille kymmeneen eri luokkaan. Vyön voi ansaita ottelemalla hyvin.