Musta vyö on varmaankin sellainen termi, jonka useimmat meistä ovat joskus kuulleet, oli sitten kyse judosta tai vaikkapa karatesta. Yleisesti ottaen ajatellaan varmastikin, että musta vyö on eräänlainen maksimi – huippu, jonka saavutettuaan ei judokalla olisi enää mitään uutta opittavaa jäljellä. Tämä mielikuva täytyy nyt kuitenkin korjata, sillä asia ei suinkaan ole näin.

Musta vyö on toki erittäin arvostettu saavutus, mutta siinä vaiheessa kun judon harrastaja on saavuttanut mustan vyön (huom. mustan vyön saaneita judokoja on Suomessa tällä hetkellä vain noin 1000), avautuu hänelle aivan uudenlaiset ovet, jota kutsutaan myös dan-arvojen maailmaksi. Dan-kokelaalta edellytetään paitsi aktiivista judoharjoittelua, myös kilpailemista. Ottelu-uran jälkeen dan usein harjoittaa vastuullista judon opetus- ja valmennustoimintaa. Judon edistämiseksi lasketaan judoyhteisössä toimiminen, sen johtaminen tai muu kehittäminen niin seura-, alue- kuin liittotasollakin.

Oppilas ja opettaja

Danilla viitataan lyhyesti sanottuna opettajaan, kun taas yuk tarkoittaa judon oppilasta. Judoka on yuk aina siihen saakka, kunnes hän saavuttaa ruskean tai mustan vyön, jolloin hänelle avautuu mahdollisuus siirtyä daniksi, eli käytännössä vaikkapa judon opettajaksi ja valmentajaksi. Siinä vaiheessa judoka siirtyy dan-uralle, ja hänen osaamistasoaan kuvataan siitä eteenpäin dan tasoilla.

Periaatteessa dan-tasoja saadaan samalla tavalla kuin muitakin vyön tasoja. Ne eroavat kuitenkin alemmista vöiden väritasoista niin, että judokan danin taso ei välttämättä näy päällepäin mitenkään. Danien määrää ei nimittäin merkitä enää vyöhön, mutta riittävän korkealle edennyt dan-judoka voi käyttää kuitenkin mustan vyön sijaan myös punaista tai puna-valkoista vyötä. Suomessa käytetään yleensä kuudesta kahdeksaan dan-tasoilla puna-valkoista vyötä.

Dan-asteet

Mustan vyön jälkeen judoka voi edetä taitotasollaan dan-asteikon mukaisesti. Suomessa on tällä hetkellä käytössä asteikko, jossa skaala on 1 – 7. Eräissä muissa maissa skaalan laajuus on puolestaan 1 – 10. Asteikko on varsin laaja joka tapauksessa, ja jotain Suomen korkeimmasta 7. asteesta kertoo jo sekin, että Suomessa on vain kaksi judokaa joilla on korkein eli 7. asteen Dan-arvo. Korkeimmankin, eli 6. dan-asteen omaavia judokoja löytyy vain neljä.

Dan-asteet (1 – 7) Suomessa

Viisi ensimmäistä dan-tasoa ovat vielä mustan vyön korkeampia asteita. Ylivoimaisesti suurin osa dan-tason judokoista ovat taidoiltaan tällä välillä, ja vain hyvin harvat yltävät tasoille 6 – 10. Periaatteessa kuitenkin näin korkean tason judokat voivat käyttää puna-valkoista (6 – 8) ja kokonaan punaista (9 – 10) vyötä. Suomessa punaisen vyön judokaa nähdään vain ani harvoin, sillä meillä on käytössä vain arvot 1 – 7.

Yleensäkin punaisen vyön näkeminen judokalla on hyvin harvinaista, ja suurin osa käyttää mustaa vyötä, sillä esimerkiksi viidennen, kuudennen ja seitsemännen asteen daneja on Suomessa yhteensäkin vain tusinan verran. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista – ja ajan saatossa varmaan odotettavissakin – että korkeimpien danien haltijoiden määrä tulee lisääntymään, ja kukaties nähdään meilläkin vielä joskus 8, 9 tai peräti 10 danin judoka.

Kuinka dan-arvot sitten hankitaan?

Kaikki dan-arvot, jotka Suomessa on valtuutettujen judomestareiden taholta myönnetty pitää vielä rekisteröidä Japanin Kodokan-instituutissa. Samalla suomalaiset danit pääsevät tämän kuuluisan judo-instituution jäseniksi. Tässä vaiheessa, ja itse asiassa jo paljon aikaisemminkin, on judosta tullut sen harrastajalle jo oikeastaan elämäntapa. Judokan tulee osata käyttäytyä, hillitä ja hallita niin kehonsa kuin mielensäkin. Tällaisesta taidosta on hyötyä myös jokapäiväisessä elämässä.

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten se, että japanilainen dan ei ole suoraan validi Suomessa, vaikka voisi kuvitella, että judon kotimaan kaikki arvot olisivat suoraan voimassa kaikkialla muualla maailmassa. Suomessa noudatetaan kuitenkin dan-arvojen ja muidenkin vyön arvojen suhteen eurooppalaista yleiskäytäntöä, joten suomalainen dan on voimassa EU:n alueella. Yleinen näkemys lisäksi on, että Suomessa danin saaminen on erityisen vaikeaa; kyseessä on mahdollisesti eräs maailman vaikeimpia alueita, sillä dan-kokeeseen voi osallistua vain kaksi kertaa vuodessa, ja osallistumiseen pitää hankkia myös kirjalliset puoltolausunnot. Japanissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa voi danin saada nopeammin, koska kokeita järjestetään enemmän.

Judo elämäntapana

Judo ei ole pelkkä kamppailulaji, ja tämä käy ilmi varsin hyvin dan-arvojärjestelmästäkin. Judo onkin ehkä enemmän koko elämän pituinen matka, jolle lähdetään usein melko nuorena mutta korkeimmat tasot, eli 6. – 10. asteen dan-arvot saavutetaan usein vasta korkeassa iässä. Ja koska judoon kuuluu paljon muutakin kuin pelkkää tekniikkaa ja kilpailua, voidaan tietää, että pitkän uran judon alueella tehneillä judokoilla on olemassa myös erittäin vakuuttava osaaminen ja tietotaito myös judon ja Japanin historiasta, ja usein jopa japanin kielestä ja kulttuurista.

Ennen kaikkea judossa on kyse yhteisöllisyydestä. Dan-kokelailta odotetaan tuloksellista, aktiivista ja enne kaikkea vastuullista toimintaa judoyhteisössä, ja mitä korkeamman danin arvosta on kyse, sitä enemmän henkilö omistautuu koko yhteisön hyvinvoinnille. Vaikka judossa kilpaillaan, toisia tuetaan ja autetaan kehittymään harrastuksen parissa.